EU etsii uutta teknologiajohtajaa, mutta ei ChatGPT:tä

ChatGPT:tä hallitaan Euroopassa sen sijaan, että sitä perustettaisiin. Sitä on syytä pahoitella. Tekoäly-asekilpailun varhaiset tulokset saattavat tuntua naurettavalta, mutta ne ovat jälleen yksi esimerkki siitä, kuinka teknisesti jäljessä Euroopan unioni on USA:sta ja Kiinasta.

Miten Nokia Oyj:n ja Ericsson AB:n perustamispaikasta tuli paikka, jossa teknologia unohtui? Jotkut osoittavat sormella termejä GDPR, DMA ja DSA, jotka ovat synonyymejä Brysselin byrokratialle huolimatta siitä, että tämän maailman Googlet näyttävät olevan enemmän huolissaan ChatGPT:stä kuin mistään EU:n sakoista.

Ehkä paremman kuvan Euroopan IT:n taustalla olevasta sairaudesta tarjoaa Bretonin entinen yritys, Atos SE. Ilmailualan johtava Airbus SE on ehdottanut sijoittamista Evidianiin, big data- ja kyberturvallisuusdivisioonaan, jonka Atos aikoo perustaa tänä vuonna.

Kannustämällä pilvipalvelujen ja huippuluokan tietokoneiden kasvua ehdotettua sopimusta markkinoidaan Euroopan digitaalisen "suvereniteetin" vahvistamisena.

Yhtiön osakekurssin mukaan Atos ei ole lääke Euroopan IT-kriisiin, vaan pikemminkin yksi sen oireista. 2010-luvulla yritys yli kaksinkertaisti myyntinsä ja henkilöstönsä yritysostoin, mutta se siirtyi liian hitaasti pois vanhentuneesta IT-infrastruktuurista pilveen.

Microsoft Corp. ja Alphabet Inc., kaksi yritystä, jotka kilpailevat persoonallisten chatbottien sijoittamisesta jokaiseen taloon, käyttivät tonnin rahaa laajentaakseen omia pilvitoimintojaan. Nämä kaksi yritystä yhdessä Amazon.com Inc:n kanssa hallitsevat nyt kahta kolmasosaa maailmanmarkkinoista.

T&K-erot Yhdysvaltojen ja Euroopan välillä vaikuttavat tässä tapauksessa merkittävältä. Alphabet ja Microsoft olivat kaksi kolmesta suurimmasta maailmanlaajuisesta yrityksestä vuonna 2021 tutkimusmenoissa mitattuna, ja ne käyttivät noin 30 miljardia dollaria ja Microsoft 23 miljardia dollaria Euroopan komission tietojen mukaan.

Ainoa EU:n yritys, joka sijoittui kymmenen parhaan joukkoon, käytti 10 miljardia euroa (15.6 miljardia dollaria). Volkswagen AG. Atos ja Airbus jäivät kumpikin selvästi jälkeen 16.6 miljardilla eurolla ja 2.9 miljoonalla eurolla.

Hallitukset voisivat ajatella, että yhä suurempien alueellisten tai kotimaisten mestareiden luominen riittää kaventamaan eroa. Yritykset luoda "eurooppalainen pilvi" eivät kuitenkaan ole osoittautuneet erityisen hedelmällisiksi.

Olivier Coste, Atosin entinen toimitusjohtaja, väittää, että EU:n epäonnistumisen korkeat kustannukset – yritysten uudelleenjärjestelyjen muodossa – ovat ongelman syy uudessa teknologian jakautumisesta Euroopassa. Toisin kuin Yhdysvalloissa, se on kalliimpaa, kestää kauemmin neuvotella ja masentaa jäljellä olevat työntekijät irtisanoa insinööri useilla satoilla tuhansilla euroilla.

Hänen mielestään tämä estää riskinottoa ohjelmistoprojekteissa, joissa epäonnistumisprosentti on korkea. Se selittää myös sen, miksi EU:ssa 21-luvun teknologiaan tehdyt investoinnit ovat suuremmat kuin 20-luvun teollisuusyritysten investoinnit, jotka menestyivät pikemminkin inkrementaalisissa kuin radikaaleissa innovaatioissa.

Costen suositus on alentaa epäonnistumisen kustannuksia. Hän neuvoo ottamaan käyttöön tanskalaisen "joustoturva"-strategian teknisissä työpaikoissa.

Tästä syntyisi enemmän joustavuutta palkkaamiseen ja irtisanomiseen yhdistettynä riittävän rahan turvaverkkoon suojellakseen työpaikkansa menettäviä henkilöitä. Toiset, kuten US Defense Advanced Research Projects Agency tai Darpa, tukevat häiritsevämpää innovaatiota, joten hänen näkemyksensä ei ole mitenkään universaali. Toinen vaihtoehto olisi maksaa eurooppalaisille tutkijoille enemmän.

On selvää, että Piilaakson viimeisintä irtisanomiskierrosta, joka seurasi ylipalkkaamisen pandemiaa, ei pidä jäljitellä. Atoskaan ei ole aivan suotuisassa tilanteessa. Vuoteen 2023 mennessä se tarvitsee 1.6 miljardia euroa lisää pääomaa siirrettyjen rakennemuutosten vuoksi.

Se ei ole myöskään huono uutinen. Viimeaikaiset aloitteet, kuten Euroopan investointipankin 3.8 miljardin euron riskipääomaaloite, voivat nopeuttaa investointeja ja innovaatioita.

Mutta kun Eurooppa puolustaa kyberteollista kompleksiaan käyttäessään chatbotteja, on vaikea välttää muistoja. Lainsäätäjien ainoa valinta tällä hetkellä, ainakin siihen asti, kunnes seuraava iso asia tulee, on vaatia "European ChatGPT".